17.12.2022-19.3.2023

KULTTUURITALO KORUNDI

Rovaniemen taidemuseo

Hämärän maa – Nattens ekologi – Teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta

Hämärän maa – Nattens ekologi on synkkä satu elämän rajallisuudesta ja siitä, kuinka kaikki elävä kietoutuu yhteen tällä planeetalla. Näyttelyn keskeinen teema on ihminen, hänen tekonsa ja niiden seuraukset. Näyttelyn ovat kuratoineet Rickard Borgström & Rebecca Chentinell / DACE – Dance Art Critical Ekology. ”Illan hämärtyessä ihminen katoaa – hän ei lakkaa olemasta, mutta kehon ääriviivat haalistuvat ja sekoittuvat maisemaan. Näkymättömät voimat ryömivät hauraan ihon alle ja musertavat huokoisen kehon. Yksilöt pyyhkiytyvät pois pimeydessä. Se mikä on henkilökohtaista, päättyy. Kehosta tulee rajapinta, joka on avoin äärettömille virroille ja voimille, jotka voidaan vain aistia, mutta ei erottaa. Pelko itsensä menettämisestä saa ihmisen vapisemaan haavoittuvana. Voiko sisäistä pimeyttä enää erottaa ulkoisesta pimeydestä? Yöstä tulee heräämisen hetki näille olennoille, jotka eivät enää ole yksilöitä, vaan organismeja muiden organismien joukossa.” Hämärän maa on kertomus pikemmin kuin näyttely. Näyttelyn salit rakentuvat renessanssiajan kuriositeettikabinettien hengessä erilaisten teemojen ympärille. Mustassa salissa Juhana Moisanderin video The First Brothers (2016) ja Pekka Jylhän teos Kynttiläni paloi molemmista päistä (1995–1996) hallitsevat tummaa tilaa ja muistuttavat meitä ihmisyyden perusolemuksesta. Vihreässä salissa taideteokset virtaavat, polveilevat ja elävät symbioosissa kuin yön olennot ja muodonmuuttajat, jotka heräävät saastuneen veden ympäröimän vuoren uumenista. Tilan tunnelmaa rakentavat Arne Torin ja Mari Rantasen kerrokselliset ja energiset maalaukset, Jasmin Anoschkinin Hulahula Pandapupu (2017), Veikko Hirvimäen Suuri kävely (2002) ja Mia Hamarin Muuttajat (2017). Kaiken yllä maailmaa tarkkailee Tiia Matikaisen Metsän vartija (2019). Punaisen salin keskeisiin teoksiin lukeutuu Pekka Jylhän Hyökkäys (1991), jonka pohjana on Eetu Iston samanniminen maalaus vuodelta 1899. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa viittaus Venäjän kaksipäiseen kotkaan on mykistävän ajankohtainen. Toisessa Jylhän teoksessa Mitä se elämä oikein on (1996–1997) yksinäinen possu peilaa itseään vääristävästä peilistä ja pohtii olemisen tarkoitusta rinnallaan Tapio Junnon Kidutuskone (1973). Marja Kanervon teoksessa Oksidipunainen (2018) punainen pigmentti leviää lattialle hallitsemattomana, aistivoimaisena ryöppynä. Valkoisessa salissa kohtaavat luonnontiede ja ekologinen science fiction. Maija Albrechtin tarkkaakin tarkemmat luontoaiheet asettuvat vieretysten Simo Hannulan futurististen kuvien kanssa ja Kaija Kiurun sukupuuttoon kuolevat kämmekät kohtaavat Noora Schroderuksen ihmisen karvoista koostuvan kasvion. Taustalla pyörii taiteilijakaksikko nabbteerin 3D-animaatio, jossa erikoinen olento etsii paikkaansa ihmisen maailmassa. Animaatiolla luodut, kuvitteelliset maailmat ja eliöt näyttäytyvät vieraina ympäristöinä ja lajeina, joita emme tunnista ja joita emme voi vielä ymmärtää - silti ne mahdollisesti elävät tulevaisuudessa rinnakkain kanssamme. Näyttelyn taiteilijat: Jesse Avdeikov, Maija Albrecht, Anne-Elina Alho, Ville Andersson, Jasmin Anoschkin, Tor Arne, Tuomo Blomqvist, Pirjetta Brander, Markku Hakuri, Paavo Halonen, Mia Hamari, Simo Hannula, Hannaleena Heiska, Veikko Hirvimäki, Tapio Junno, Pekka Jylhä, Aarne Jämsä, Marja Kanervo, Eemil Karila, Kaija Kiuru, Essi Korva, Marjo Lahtinen, Tuomas Laitinen, Tiia Matikainen, Elina Merenmies, Juhana Moisander, nabbteeri, Matti Nurminen, Mari Rantanen, Juri Saarikoski, Noora Schroderus, Jari Silomäki, Kim Simonsson, Tommi Toija, Paavo Tolonen, Jan Kenneth Weckman ja Seppo Öfverström.
Kulttuuritalo Korundi, Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi